Takaisin

 

Laukkosken vesiosuuskuntahankekokous 3                                                3.3.2003                            1 (2)

Kyläkokous

 

PÖYTÄKIRJA

 

Aika:           25.2.2003 alkaen klo 18.00

Paikka:        Laukkosken Nuorisoseurantalo

Läsnä:         Tilaisuuden vetäjät          Jukka Salonen

Kirsi Vilonen

 

Esitysten pitäjät             Hanna Yli-Tolppa

Jarmo Kosunen

Sampo Vainio

Elias Himanen

Jukka Pietilä

 

Kyläläisiä arviolta 190 henkilöä. Osallistujalistassa 120 nimeä. (liitteet 1-5)

 

 

 

 

  1. Kokouksen avaus, tervehdys

Jukka Salonen avasi kokouksen ja toivotti runsaslukuiset kyläläiset tervetulleiksi tilaisuuteen.

 

  1. Selvityshenkilön tervehdys

Kirsi Vilonen kertoi vesiosuuskuntahankkeen alkamisajatuksista ja tarpeesta, kartoitti tämän hetken hanketilannetta ja kertoi jo perustetuista ja perustusvaiheessa olevista lähialueen vesiosuuskunnista.

 

  1. Vesihuoltolaki, vesiosuuskunta ja rahoitus

Hanna Yli-Tolppa kertoi 2 vuotta aikaisemmin voimaan astuneen vesihuoltolain sisällöstä. Laki velvoittaa kuntia hoitamaan vesihuollon suunnittelemisen ja kehittämisen, mutta haja-asutusalueilla viimekäden vastuu jää kiinteistön omistajalle.

Vesiosuuskunta on yksi tapa ratkaista vesihuolto-ongelmat. Osuuskunnan etuja on perustamisen nopeus (verrattaessa kuntaan), helppo organisaatio (oma hallitus), edullisuus (verrattaessa tonttikohtaiseen vesihuoltoon), rakennusvaiheessa rahoitustukien mahdollisuus (yksittäisten kiinteistöjen avustusten saanti minimaallista). Lisäksi keskitetty vesihuoltojärjestelmä nostaa kiinteistön jälleenmyyntiarvoa.

 

  1. Tuleva jätevesiasetus ja jätevesien käsittelymenetelmät

Jarmo Kosunen kertoi tulevasta jätevesiasetuksesta, joka astunee voimaan jo tämän vuoden kuluessa. Asetuksen sisältö määrittää jäteveden puhdistusvaatimukset: 90 % orgaanisesta aineksesta, 85 % fosforista ja 40 % typestä on poistettava jätevedestä ennen sen päästämistä takaisin luontoon.  Asetus edellyttää uusien kiinteistöjen noudattavan tiukennettua jätevesien käsittelyä alusta alkaen ja vanhoilla kiinteistöillä astuu korjaus- ja kunnostustöiden yhteydessä tiukennettu jätevesien käsittely voimaan. Muutoin on suunnitelmissa vanhoilla kiinteistöillä 10 vuoden siirtymäaika.

Nykyisin yleisesti käytössä olevat sakokaivot eivät pääse tuleviin puhdistusvaatimustasoihin ilman lisä-suodattimia.

 

  1. Jätevedet ja vesistöt

Sampo Vainio kertoi Koto- ja Ruokijärven tilasta. Kotojärvi jo nyt rehevöitynyt, vesi sameaa ja kesäisin esiintyy leväkukintoja. Ruokijärvi vielä melko kirkasvetinen, mutta matalana hyvin arka rehevöitymään. Vapaa-ajan asutuksella suuri merkitys vesistöjen tilaan. Vaikutus ei muodostu niinkään päästöjen suuruuksista vaan päästöjen kesään keskittyvästä ajallisesta vaikutuksesta.

 

  1. Kunnan nykyiset jätevesimääräykset ja kaivojen veden laatu

Elias Himanen kertoi jätevesimääräysten kehityksestä ja kuinka määräykset ovat vuosien kuluessa tiukentuneet.

Tiukentuneet jätevesipäästömääräykset aiheuttavat muutoksia jätevesien käsittelyyn. Markkinoille on tullut mm. maasuodattimia, kivivillapuhdistamoja, biologis-kemiallisia puhdistamoja sekä fosforinpoistoyksikköjä.

Nykyisin on myös talousveden laadun tarkkailu tarpeellista. Rengaskaivoissa veden laatua saattaa huonontaa kaivoon pääsevät jätevedet. Porakaivoissa on havaittu ongelmia aiheuttavia radon-, mangaani- ja rikkikiisupitoisuuksia.

 

                                                                                                                                             2 (2)

  1. Kunnan suunnitelmat, terveiset hankkeelle                                                                       

Jukka Pietilä kertoi 1998 valmistuneesta Haave- suunnitelmasta. Hän kertoi myös, että Pornaisten kunnan tämän vuoden taloussuunnitelmassa on vesi- ja viemäriputken rakentaminen Kotojärven golf-keskuskelle asti. Putket on mitoitettu siten, että niitä voidaan hyödyntää putkistoa laajennettaessa Etelä-Pornaisten alueelle.

Hän myös mainitsi, että koska laajenemisalue on näinkin suuri, on järkevää suunnitella linjaston rakentamista useampana pätkäkokonaisuutena, ei yhdellä kertaa.

 

  1. Esitysten pääkohdat

Kirsi kiteytti vielä muutamalla sanalla jokaisen asiantuntijan esityksen keskeisimmät asiat.

 

  1. Kysymyksiä, vastauksia, keskustelua

Kysymykset koskivat paljolti jätevesien erilaisten käsittelytapojen kustannuksia ja laitehankintahintoja sekä ylläpitokustannuksia. Kirsi oli laatinut suuntaa antavan kustannusvertailutaulukon, jonka hän esitti. Laskennat on tehty ajatellen perhekokoa 2 aikuista ja 2 lasta (LIITE 6).

 

Jonkin verran esitettiin kysymyksiä osuuskunnan sisäisistä asioista. Osuuskunnan säännöt vahvistetaan sitten, kun vesiosuuskunnan hallituksen kokoonpano selkeytyy ja hallituksella on aikaa paneutua järjestyssääntöjen laadintaan. Säännöt tullaan laatimaan mahdollisimman kattaviksi.

 

Paikalla oli myös TE-keskuksen edustaja Juha Mäkinen, joka kertoi että tämän tyyppisellä hankkeella on hyvät mahdollisuudet päästä Alma-rahoituksen piiriin. Alma-rahoitus on EU:n ja valtion tarjoamaa rahoitusta, jonka suuruus on maksimissaan 50 % hankkeen kokonaisrahoituksesta, talkootöitä voidaan käyttää rahoituksen laskennassa osana omakustannusosaa. Rahoituksen kattoraja on 840 000 euroa tukirahan osalta, eikä hankkeella voi tällöin olla esim. ympäristökeskuksen tarjoamaa rahoitusta, myös kunnan rahoitus syö alma-rahoitusta. Alma-rahoituskausi on loppumassa juhannuksena vuonna 2006, ellei Almalle tule jatkoaikaa. Alma-rahoituksen maksimipituus on 3 vuotta ja Alma-rahaa maksetaan ulos puolivuosittain, rahoitus vaatii työtarjousten kilpailuttamista Alma-rahoitushankkeessa varsinaiset kaivutyöt voi aloittaa vasta, kun rahoitus selvä.

 

  1. Keskustelun pääkohdat

Kirsi kävi lävitse keskustelun pääkohtia esittämällä kohdassa 9. mainitun kustannusvertailutaulukon.

 

  1. Jatkotoimenpiteistä päättäminen

Uuden vesiosuuskunnan perustamispäätös hylättiin ja Mätikistön vesiosuuskunnan laajenemispäätös hyväksyttiin. Mätikistön vesiosuuskunnan hallitukseen valittiin uudelta alueelta 5 henkilöä. Raimo Ikonen ja Per-Erik Heinsaari edustamaan kesämökkiläisiä ja Mia Yrtti, Kirsi Vilonen sekä Kari Siivola edustamaan vakinaisia asukkaita. Lisäksi hallituksen jäsenet valtuutettiin täydentämään hallituksen kokoonpanoa yhdellä jäsenellä siten, että hallituksen maantieteellinen edustavuus sekä lainopillinen tietämys täydentyy.

 

  1. Kokouksen päättäminen

Kirsi Vilonen päätti tilaisuuden klo 20.30.

 

  1. Kokouksen päätyttyä käytyä keskustelua

Kokoukseen osallistunut Jorma Kohonen esitti ajatuksen valokuitukaapelin upottamisesta samaan kaivantoon vesi- ja viemäriputkien kanssa. Tämä mahdollistaisi kyläläisille paremmat tietoliikenne – ja kaapelitelevisioyhteydet. Lisäksi pohdittiin sähköjohtojen sijoittamista samaan kaivantoon.

 

 

_______________________                                ________________________

Kirsi Vilonen, pj                                                  Arja Rinne, siht.

 

 

LIITTEET:    liitteet 1-5  osallistujalistan sivut

                 liite 6 kustannusvertailutaulukko