Mäntsälä -lehti/Kurt Ratia, 3.2.2003

Vesi- ja viemäriverkosto halutaan Nummisiin

- Mitä tehdään? Kuinka tästä jatketaan. Halutaanko vain puhdas vesi vai myös viemäri, kysymys esitettiin Nummisten seurojentalon kahviossa torstai-iltana.
Kysymyksen jälkimmäisen osan puolesta nousi eniten käsiä.
- Noin puolet kannattavat molempia, kylätoimikunnan puheenjohtaja Markku Kyytsönen arvioi.
- Niin ja täältä poistui jo pari varmaa liittyjää, kuului kommentti väen joukosta.
Ennen mielipiteen mittausta olivat kylätoimikunnan kokoukseen tulleet kuulleet Mäntsälän ympäristösihteeri Katariina Sereniuksen selvityksen uusista määräyksistä ja lakimuutoksista, jotka ohjaavat jätevesien käsittelyä haja-asutusalueella.

Saostuskaivo ei riitä

Lyhyesti todeten selvitys oli aika ehdoton. Ilman kunnollista viemärijärjestelmää ei enää voida haja-asutusalueellakaan elää. Perinteinen saostuskaivo ei ole enää riittävä, koska sen teho vain 10-30 %. Jätevedet on puhdistettava pienpuhdistamossa ennen niiden johtamista maastoon. Kunnan ympäristösuojelumääräykset tulivat voimaan 1.11.2002. Niissä määritellään ehdot ja siirtymäaika on 10 vuotta, mutta ranta-alueilla viisi vuotta. Lakiin perustuva jätevesien yleinen puhdistusvelvollisuus ja mahdollinen ympäristöministeriön asetus talousjätevesien pudistamisvelvollisuudesta sekä vesihuoltolaki määräävät kehityksen ja tavoitteet.

Tavoitteet määritellään

Kunta vastaa vesihuollon yleisestä kehittämisestä ja laatu vesihuollon kehittämissuunnitelman, jossa tarkemmin määritellään tavoitteet ja aikataulu. Vesihuoltolaitos vastaa toimialueellaan vesihuollon palveluiden järjestämisestä ja toimittamisesta. Toimialueella oleva olevat kiinteistöt velvoitetaan liittymään vesihuoltolaitokseen.
Kiinteistön omistaja tai haltija vastaa kiinteistön vesihuollosta. Vastuu ei ole kenelläkään muulla.

Kakkoskorin asioita

Uudenmaan ympäristökeskus, Uudenmaan liitto ja Itä-Uudenmaan liitto ovat laatineet ympäristökeskuksen alueelle vesihuollon kehittämissuunnitelman. Siinä on kohteita laitettu ns. koteihin. Numminen-Mattila alue on ns. kakkoskorissa. Siinä olevat kohteet voivat tulla työn alle vuosina 2008-2018.

Paikallinen ratkaisu

Kunnan omistaman vesiyhtiön Mäntsälä Veden toimitusjohtaja Jari Hynösen viesti nummislaisille oli myös selkeä. Alue ei kuulu Mäntsälän Veden toimialueeseen, joten vesi- ja jätevesiasiat on ratkaistava paikallisesti.
Alustavassa haja-asutusalueiden vesihuollosta on alustavia suunnitelmia ja Hynösellä oli mukana myös luonnoskartta. Asiat tullaan kuitenkin tarkemmin määrittelemään kevään aikana tehtävässä kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelmassa. Se tulee olemaan tärkeä asiakirja tulevia ratkaisuja ajatellen.

Ohkola alkaa tänä vuonna

Hynönen totesi Nummisten - Mattilan alueen vesihuollon maksavan 2,4 miljoonaa euroa ja sellaista rahaa kunnalla ei ole. Ympäristöministeriölläkään ei niin paljon rahaa. Hankkeet vievät myös aikaa. Ohkolaan on suunniteltu vesihuoltosuunnitelma kesti viisi vuotta. Nyt näyttää siltä, että hanke voidaan tämän vuoden aikana aloittaa.

Laukkoskella osuuskunta

Illan aikana kertoivat Pornaisten laukkoskelaiset omasta hankkeesta. Laukkoskella ollaan perustamassa Etelä-Pornaisten vesiosuuskunta ja sen selvitysmies Kirsti Vilonen kertoi jo aika pitkälle saaduista suunnitelmista yhdessä Pekka Reijon kanssa. Laukkoskelaiset ry on saanut asian hyvin käyntiin. Ongelmat ovat hyvin samanlaiset kuin Nummisissa.

Suoni täysi

Jokelanseudun, Tikkaron ja Pornaisten Halkian alueella toimivan vesiosuuskunta Suoni on kasvanut jo äärirajoilleen. Tämä tiedon kertoi vesiosuuskunnan puheenjohtaja Veijo Peltola. Osuuskunta on onnistunut tehtävässään, mutta kasvulla on rajansa, vaikka Tikkarossa parhaillaan kaivetaan viimeistä runkolinjaa. Vesiosuuskunnan liittymismaksu on 15.500 mk ja liittymismaksu 1.000 mk. Kokouksessa käytettiin välillä selvyyden vuoksi markkoja.

Osuuskunta Nummisiin?

Nummislaiset kallistuivat myös osuuskunta-ajatuksen puolella, koska se näyttää olevan nopein ja helpoin tie hakea ratkaisua asiaan. Mm. Levannolle on saatu vesiosuuskunta. Tosin sielläkään ei ole viemäriä kuten ei Suonenkaan toimialueella.
Vettä voisi saada Mattilasta, johon tulee kunnan vesiputki tai Pornaisista Halkiasta.

Yhteistyötä Halkian kanssa?

Markku Kyytsönen lupasi, että asia otetaan mahdollisimman pian uudestaan käsittelyyn. Se tulee esille kylätoimikunnan vuosikokouksessa 27.2.
Pekka Reijon ja Markku Kyytsönen keskustelussa kokouksen loputtua tuli esille ajatus yhteydenotosta naapurikylään eli Halkiaan. Olisiko siellä kiinnostusta ryhtyä ajamaan yhteishanketta yli kuntarajan? Hankkeeseen voisi olla helpompi saada myös ulkopuolista rahoitusta. SAMPO ry:ltä voisi saada rahaa suunnitelmaa varten.
- Tämä tulee olemaan aika työläs asia, mutta se käynnistetään ja tutkitaan erilaisia vaihtoehtoja. Myös rahoitusvaihtoehtoja selvitetään. Pyrimme siihen, että uutta tietoa saadaan jo vuosikokoukseen, Markku Kyytsönen totesi.